Mustikassa muistelua

Pullan tuoksuinen omena

Kotorinnekodin pääsiäisterveiset

MUUTOSPAJA

Teimme "JaanaUtit" kotihoidon Muutospajassa - tiedättehän: innostusta, muutosta, tekoja, positiivisuutta ja notkeita päätöksiä! Omaa työtään olivat kehittämässä Innostaja, Tietopankki, Pitkämieli, Jämpi, Luova, Iloinen moniosaaja, Luotto, Jousto, Käytännöllinen, Harkitsija, Vastuunkantaja ja Myönteinen Symppis.

Iloa ja innostusta työhönne, opintoihinne ja elämäänne!

Terveisin

Minna,

Innostaja

Pöntöt puihin

Kotorinteen alueen yhteisten linnunpönttötalkoiden hienot rakennelmat ripustettiin paikoilleen odottamaan uusia asukkaita ja todistetusti ainakin yhdestä pöntöstä on jo pienoinen kilpailutus meneillään. Jännittävää nähdä ken siihen lopulta pääsee muuttamaan.

Vapaita asuntoja Kotorinteellä

Yhteistä toimintaa yli palvelurajojen. Sosiaalipsykiatrisen työn ja kotihoidon asiakkaiden aikaansaannoksia.

Tuottavuutta tehdään soten kaatumisesta huolimatta

Sote-uudistuksen kariuduttua hallituksen kauden viime metreillä on esitetty joitakin kommentteja, joiden mukaan uudistuksen lykkääntyminen aiheuttaa taloudellisen kriisin, koska se estää kuntien sote-kustannusten kasvun pysäyttämisen. Tämä ajattelu pitää sisällään oletuksen, että ilman sote-uudistusta kunnat eivät itse kehittäisi palvelutuotantoaan. Toisena pelkona on kuntien kokonaisulkoistamisen aalto, koska sen toteuttaneet kunnat perustelevat ulkoistuksen syynä olevan tarpeen pysäyttää kohtuuton menokasvu. Kunnallisesta itsehallinnosta tehtiin se mörkö, joka tulee aina esiin estämään uudistukset. Professorit Hilden ja Tuori totesivat oikeutetusti, että perustuslaki suojaa sekä sosiaalisia oikeuksia että kansalaisten demokraattisia oikeuksia eiväkä ne ole toisilleen vastakkaisia.

Huoli taloustilanteesta on varmasti jo meille kaikille yhteinen mutta sote-uudistus ei ole asia, joka olisi automaattisesti vaikuttanut kuntien kustannustasoon. Uudistus oli hallinnon uudistus, jolla olisi toteutettu jopa 24 uuden kuntayhtymän perustaminen sairaanhoitopiirien ja kuntien lisäksi. Lähes 50 kuntayhtymän kokonaisuus olisi automaattisesti aiheuttanut vain erittäin suuren määrän työtä ja kustannuksia kun uudet organisaatiot ja niiden hallinnot ja tietojärjestelmät olisi pitänyt rakentaa vajaassa kahdessa vuodessa nykyisten rinnalle. Fuusiokustannusten suuruutta ei missään vaiheessa uskallettu edes arvioida. Perustamisvuosina olisi huomiota tuskin riittänyt itse palveluiden kehittämiseen. Uudistusta valmisteltaessa tavoitteet vaihtuivat säästöistä lopulta vain kustannusten nousukertoimen lieventämiseen. Säästöjä tivattaessa myönnettiin, että hyödyt vaativat hyvää johtamista ja uudistuksen toteuttamista, joiden luotettiin tulevan näkyviin vasta seuraavina vuosina.

Kaikkina näinä vuosina kun on puuhasteltu Paras-uudistuksen, kuntarakenneuudistuksen karttaharjoitusten ja sote-uudistuksen monien hallintomallien parissa, kuntien on ollut pakko itse kehittää talouttaan uudistusten viivästymisestä huolimatta. Siihen on pakottanut sekä verotulokehityksen että valtionosuuksien hiipuminen ja menokasvua selvästi pienempi tulokasvu. Hallitus on kyllä leikannut kuntien valtionosuuksia erittäin voimakkaasti mutta ei ole kuitenkaan toteuttanut niitä kuntien tehtäväkuorman kevennyksiä, joilla valtionosuusleikkauksia perusteltiin. Kunnat huolehtivat valtavasta tehtävämäärästään entistä pienemmällä rahoituksella ja henkilöstöllä mutta silti kuntia neuvotaan kehittämään tuottavuuttaan. Tämä vääristymä ohjaa kuntia pakon edessä kokonaisulkoistuksen kaltaisiin ratkaisuihin. Kunnallisverotukseen kohdistuva suuri paine aiheutuu pääosin valtionosuusjärjestelmästä, ei sotesta, kuten perustusvaliokunta totesi.

Hämeenkyrön kunnassa olimme 2012 tilanteessa, jossa 9 % suuruinen menokasvu ja tulokasvun pysähtyminen vei sekä vuosikatteen että tuloksen alijäämäiseksi. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä vuosikate on nyt 3,5 m€ plussalla ja tilikauden tulos 830.000 € ylijäämäinen. Menokasvumme on käytännössä nollattu kahdeksi vuodeksi. Keinoina eivät ole olleet kokonaisulkoistus, irtisanomiset tai lomautukset, vaikka henkilöstömäärämme ja palkkamenomme ovat laskeneet vuodesta 2010 alkaen. Samalla myös sairauslomien määrä on vähentynyt.

Hämeenkyrössä emme ole keskittyneet hallinnon uudistamiseen, vaan palveluiden ja niiden tuottavuuden kehittämiseen. Tekesin tukeman Liideri-ohjelman avulla olemme lähteneet toteuttamaan palveluiden uudistamista henkilöstön ja esimiesten kanssa. Pysyvien muutosten aikaansaaminen vaatii nykyisten toimintatapojen uudelleen arviointia ja sen voi tehdä vain tekijöiden eli henkilöstön kanssa. Ensimmäinen vuosi korjasi taloustilannetta ja toinen vuosi käänsi sen jo ylijäämäiseksi. Helmikuussa meillä oli jo mahdollisuus esitellä työmme tuloksia Hyvän työelämän messuilla, jotka tullaan järjestämään myös ensi vuonna. Tohtori Kari Neilimo kannusti äskettäin johtajaseminaarissa ideoimaan uutta, tuotteistamaan ideat ja viemään ne käytäntöön. Kuinka ollakaan, Hämeenkyrössä me olemme jo viime vuonna siirtyneet ideoinnista palveluiden tuotekehitykseen, joita seuraavaksi viemme käytäntöön. Henkilöstön uusi innostus näkyy kehittäjien blogista hameenkyro.blogspot.fi. Kari Neilimo totesi samassa johdon seminaarissa, että ihmisten kanssa tehtävässä työssä ei suurtuotannon skaalaedut toteudu. Juuri siksi kehittämistä pitää tehdä juuri nyt ja yhdessä tekijöiden kanssa. On varmasti palveluita, joissa kuntaa suurempi järjestäjä on perusteltua mutta tätä keskustelua erityyppisistä palveluista ei sote-uudistuksen yhteydessä käyty lainkaan.

Hämeenkyrössä hallinnollisen sote-uudistuksen viivästyminen ei ole haitta, vaan mahdollisuus jatkaa juuri sitä omaa työtä, jota uudet ”leveät hartiat” eivät olisi tulleet yhtään paremmin toteuttamaan. Monien kuntien tekemä kokonaisulkoistus ei ole taikatemppu, vaan se perustuu siihen, että uusi yksityinen toimija tulee kehittämään paikallista peruspalvelua tuottavammaksi, vaikuttavammaksi ja paremmin johdetuksi ja saa pysäytettyä kohtuuttoman menokasvun. Mikä estää kuntia tekemästä sitä itse, ei ainakaan perustuslaki ja kunnallinen itsehallinto!

 

Antero Alenius

Kunnanjohtaja

Hämeenkyrön kunta

Sunnuntaista runoryhmää Kotorinnekodilla

Hämeenkyrön Hyvä Työelämä -messut 2015

Loistava tunnelma, hienoja puheita, hienoja kehittäjiä. Perinteeksikö?

Innostuksen kiihdytys käynnissä. Kuka kertoisi liideri-vitsejä?
 "Liiderin takana on aina tilaa..."
Valitaanko messuilla Hämeenkyrön liideripissis? (Vrt. Jukka-Poika)

Talouden suunta on saatu muutettua

Vuoden 2012 tilinpäätöksessä vuosikate oli negatiivinen 421.175 euroa ja tilikauden tulos miinusmerkkinen 2.301.946 euroa. Taseen ylijäämä supistui 5,9 miljoonasta 2,8 miljoonaan euroon. Kunnan toimintakate kasvoi vuodessa 4,5 miljoonaa euroa eli toiminta tuli jopa 9 % kalliimmaksi kuin vuotta aiemmin.

Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vuosikate vahvistui 1.898.334 euroon ja tilikauden alijäämä supistui 356.990 euroon. Toimintakate pieneni lähes 600.000 euroa.

Vuodelta 2014 pian valmistuvassa tilinpäätöksessä kasvatamme vuosikatteen 3.620.000 euroon ja tilikauden tuloksen ylijäämäiseksi 832.779 euroon! Saamme vahvistettua taseen ylijäämän 3,2 miljoonaan euroon. Toimintakate jäi edelleen vuoden 2013 tasolle eli 2 me talousarviota pienemmäksi.

Vuosikatteen 4 me kasvu kahdessa vuodessa on todella erinomainen saavutus tällaisena aikana!

Someaktiivisuutta

Pähkinäpolun päivätoiminta nyt myös facebookissa. Tavoitteena saavuttaa vielä laajempi yleisö. www.facebook.fi/pahkinapolku

Askeleita kohti tulevaisuuden tuottavaa kuntatyötä

Hämeenkyrö on sopivan kokoinen pirkanmaalainen kasvukunta. Lähdimme miettimään millaista tulevaisuuden vaikuttava ja taloudellisesti kannattava kuntatyö on. Kuntatyöllä on rakennettu Hämeenkyrön hyvinvointiyhteiskuntaa ja kasvua jo 150 vuotta. Päätimme tehdä sitä myös jatkossa. Meillä nimittäin kunnassa on kaikki se osaaminen, asenne ja resurssit, jotka uuden hyvinvoivan kuntatyön tulevaisuudessa tarvitaan. Määrärahaleikkausten sijaan tarvitsemme tuottavuutta ja tekemisen meininkiä.

Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius kehittää osaamista ja innostusta.

Kuten muutkin työpaikat, olimme vuosia pohtineet työelämän laatua kehittämällä esimiestyötä ja johtamista. Ja kovasti kehittäneetkin. Ei sillä työelämään nopeaa vaikutusta ole ollut. Kehittämiskohteet nousivat esiin työhyvinvointikyselyistä, mutta niiden avulla ei kyllä työelämä muuttunut.

Kaksi vuotta sitten lähdimme toteuttamaan henkilöstön kanssa osallistavaa johtamista Liiderin avulla. Viime kesäkuussa meillä oli päivän johtamiskoulutus. Heti jo sen päivänä aikana tulivat lampaat. Ne yhdistivät asiakkaamme jo samana iltapäivänä. Mielenterveyskuntoutujat ja vanhukset. Ne rikkoivat siilorajat organisaatiossa. Siellä oli lammasaitaa rakentamassa henkilöstö niin asiakastyöstä kuin kunnantaloltakin, yritykset ja vapaaehtoistoimijat. Kolme pientä lammasta teki sen, mistä me haaveilimme. Tuossa päivässä oli innostusta ilmassa. Kahdessa vuodessa talouden alamäestä on lähdetty nousuun. Lamauttamatta ihmisiä.

Kuntajohtajana minun tehtävä on kehittää osaamista ja innostusta. Tunnistin paljon hyödyntämätöntä osaamista, kun näin sen. Samalla tunnistin että emme tunne hyvän työelämän elementtejä. Mutta nyt tunnemme.

Teimme työhyvinvointikyselyn sijasta kokeeksi työinnostavuuskyselyn. Innostuksen lähde olikin asiakkaat ja oman työn sisältö. Innostus syntyy työn kehittämisestä, uudesta teknologiasta ja suurista kuntatyön tehtävistä. Ei suinkaan pysyvyydestä ja turvallisuudesta. Oman työn asiakaslähtöinen kehittäminen ja aikaansaaminen. Siinä ne ovat.

Rakensimme 31 kehittäjän yhteisön. Annoimme heille iPadit käteen, puolentoistavuoden koulutuksen ja käytännössä vapaat kädet. Ja suuren vastuun. Työelämämme on muuttumassa ja toimintamallit samalla. Tämä muutos ei muserra, se innostaa.

Hyvä työelämä -messuilla esittelen innostavuuskyselyn tulokset. Henkilökuntamme esittelee Liideri-hankkeen tuloksia. Kehittäjämme ideoivat myös Varhaisen innostuksen tunnistamisen mallia. Se kuuluu ihan siihen varhaisen puuttumisen mallin viereen ja nousee keskeiseksi esimiesten työvälineeksi uuden työelämän kehittämisessä. Entä mikä on Innostavuuskiihdyttämö? Vähintään kaksi 31 koulutetusta innostavuuskiihdyttäjästä auttavat esimiestä ja tunnistettua innostajaa rakentamaan ideasta tuottavuutta, asiakashyötyä ja henkilöstöhyötyä.

Rohkeita askeleita kohti tulevaisuuden tuottavaa kuntatyötä.

Kunnanjohtaja Antero Alenius

Hyvä Työelämä Messut Hämeenkyrössä - Tule katsomaan miten uuden ajan kuntatyö syntyy

Hyvä työelämä Hämeenkyrössä 19.2. kello 14.00 - 18.00

Kunnantalon ovet ovat auki, tule paikan päälle katsomaan, miten kunta toimii ja miten henkilöstö tekee työtä hämeenkyröläisten hyvinvoinnin ja koko Hämeenkyrön elinvoiman eteen. Myös Kurjenmäkikodilla voit kurkistaa asukkaiden ja henkilöstön arkeen. Virtuaalisestihan se onnistuu missä tahansa Elämää Kurjenmäkikodissa blogissa.

Tulevaisuuden työssä innostus ja tuottavuus kohtaavat - kello 14.00 Valtuustosalissa, Kirsi Parhankangas ja Jouni Ovaska 

Valtuuston puheenjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja ovat ottaneet Rouva Innostajan ja Herra Innostajan roolin suhteessa kuntatyöhön - niin se nähtävä jatkossa. Ylimmän johdon tehtävä on innostaa ja mahdollistaa.

Tulevaisuus on digitaalinen ja sosiaalinen - sirpaloituva työ mahdollisuuksien maailmassa, professori Karl-Erik Michelsen

Hän on tutkinut uutta työtä. Hän on innovaatiokulttuurin ja seutujen menestyksen rakentaja. Hän on strategisen johtamisen professori Lappeenrannassa, kartanon isäntä ja maanviljelijä Joroisista ja konsultti Helsingissä. Hän on mukana rakentamassa Hämeenkyrössä uutta kulttuuria.

Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää, hankejohtaja Margita Klemetti työ- ja elinkeinoministeriöstä

Työelämä 2020 rakentuu alhaalta ylös lähtevän kehittämisen kulttuurin varaan. Hämeenkyrö on yksi rakentajista.  Miten käsitys osaamisesta ja työelämästä muuttuu, millainen on näkemyksemme tänään uudesta työelämästä ja sen mahdollisuuksista.

Vihdoin painosta, Pähkinäpolun päivätoiminnan esite.