Hieno juttu Aamulehdessä tänään su. 26.7

"Hämeenkyrön kunta käänsi taloutensa suunnan syöksykierteestä nousuun ottamalla työntekijät mukaan etsimään säästöjä. Samalla onnistuttiin monessa kohteessa myös parantamaan palvelua. Miten temppu oikein tehdään?"

Keskikesän terveiset

...ja meillä kaikilla oli niin mukavaa

...katso täältä miksi:
http://www.kurjenmakikoti.blogspot.fi/p/paivatoiminta.html

Kesäjuhlaterveiset Kotorinteeltä

Uusi Koskilinna

Hämeenkyrön toimintatapa on säästää kehittämällä. 

Nyt syntyy Uusi Koskilinna.

Hyvä näkyväksi - arvot esille Pinterestiin

Kirje kehittäjille

Hei!

Yhteisen päivämme jälkeen ajelin kotiin ja ajattelin kaikkea sitä, mitä me yhdessä puhuimme. Tiellä oli kuollut jänis aivan tien keskiviivan kohdalla ja tuli mieleen ajatuksemme deadlinesta.

Kaikella muulla tavalla olisi voinut mennyt paremmin. Jos ei olisi aloittanutkaan, tai olisi mennyt hitaammin, tai nopeammin. Mutta jänis törmäsi  juuri siihen kohtaan, kahlitsi itsensä siihen ja se oli sen jäniksen loppu.

No, eräs rouva koulun keittiössä ehkä tuli ajatelleeksi asiaa aivan toisesta näkökulmasta, paisti mikä paisti. Ja kyllä ruokakin on taidetta.

Toivon teille hyvää. Ehkä nähdään vielä. Se olisi ilo!

T. Johanna

Mustikassa muistelua

Pullan tuoksuinen omena

Kotorinnekodin pääsiäisterveiset

MUUTOSPAJA

Teimme "JaanaUtit" kotihoidon Muutospajassa - tiedättehän: innostusta, muutosta, tekoja, positiivisuutta ja notkeita päätöksiä! Omaa työtään olivat kehittämässä Innostaja, Tietopankki, Pitkämieli, Jämpi, Luova, Iloinen moniosaaja, Luotto, Jousto, Käytännöllinen, Harkitsija, Vastuunkantaja ja Myönteinen Symppis.

Iloa ja innostusta työhönne, opintoihinne ja elämäänne!

Terveisin

Minna,

Innostaja

Pöntöt puihin

Kotorinteen alueen yhteisten linnunpönttötalkoiden hienot rakennelmat ripustettiin paikoilleen odottamaan uusia asukkaita ja todistetusti ainakin yhdestä pöntöstä on jo pienoinen kilpailutus meneillään. Jännittävää nähdä ken siihen lopulta pääsee muuttamaan.

Vapaita asuntoja Kotorinteellä

Yhteistä toimintaa yli palvelurajojen. Sosiaalipsykiatrisen työn ja kotihoidon asiakkaiden aikaansaannoksia.

Tuottavuutta tehdään soten kaatumisesta huolimatta

Sote-uudistuksen kariuduttua hallituksen kauden viime metreillä on esitetty joitakin kommentteja, joiden mukaan uudistuksen lykkääntyminen aiheuttaa taloudellisen kriisin, koska se estää kuntien sote-kustannusten kasvun pysäyttämisen. Tämä ajattelu pitää sisällään oletuksen, että ilman sote-uudistusta kunnat eivät itse kehittäisi palvelutuotantoaan. Toisena pelkona on kuntien kokonaisulkoistamisen aalto, koska sen toteuttaneet kunnat perustelevat ulkoistuksen syynä olevan tarpeen pysäyttää kohtuuton menokasvu. Kunnallisesta itsehallinnosta tehtiin se mörkö, joka tulee aina esiin estämään uudistukset. Professorit Hilden ja Tuori totesivat oikeutetusti, että perustuslaki suojaa sekä sosiaalisia oikeuksia että kansalaisten demokraattisia oikeuksia eiväkä ne ole toisilleen vastakkaisia.

Huoli taloustilanteesta on varmasti jo meille kaikille yhteinen mutta sote-uudistus ei ole asia, joka olisi automaattisesti vaikuttanut kuntien kustannustasoon. Uudistus oli hallinnon uudistus, jolla olisi toteutettu jopa 24 uuden kuntayhtymän perustaminen sairaanhoitopiirien ja kuntien lisäksi. Lähes 50 kuntayhtymän kokonaisuus olisi automaattisesti aiheuttanut vain erittäin suuren määrän työtä ja kustannuksia kun uudet organisaatiot ja niiden hallinnot ja tietojärjestelmät olisi pitänyt rakentaa vajaassa kahdessa vuodessa nykyisten rinnalle. Fuusiokustannusten suuruutta ei missään vaiheessa uskallettu edes arvioida. Perustamisvuosina olisi huomiota tuskin riittänyt itse palveluiden kehittämiseen. Uudistusta valmisteltaessa tavoitteet vaihtuivat säästöistä lopulta vain kustannusten nousukertoimen lieventämiseen. Säästöjä tivattaessa myönnettiin, että hyödyt vaativat hyvää johtamista ja uudistuksen toteuttamista, joiden luotettiin tulevan näkyviin vasta seuraavina vuosina.

Kaikkina näinä vuosina kun on puuhasteltu Paras-uudistuksen, kuntarakenneuudistuksen karttaharjoitusten ja sote-uudistuksen monien hallintomallien parissa, kuntien on ollut pakko itse kehittää talouttaan uudistusten viivästymisestä huolimatta. Siihen on pakottanut sekä verotulokehityksen että valtionosuuksien hiipuminen ja menokasvua selvästi pienempi tulokasvu. Hallitus on kyllä leikannut kuntien valtionosuuksia erittäin voimakkaasti mutta ei ole kuitenkaan toteuttanut niitä kuntien tehtäväkuorman kevennyksiä, joilla valtionosuusleikkauksia perusteltiin. Kunnat huolehtivat valtavasta tehtävämäärästään entistä pienemmällä rahoituksella ja henkilöstöllä mutta silti kuntia neuvotaan kehittämään tuottavuuttaan. Tämä vääristymä ohjaa kuntia pakon edessä kokonaisulkoistuksen kaltaisiin ratkaisuihin. Kunnallisverotukseen kohdistuva suuri paine aiheutuu pääosin valtionosuusjärjestelmästä, ei sotesta, kuten perustusvaliokunta totesi.

Hämeenkyrön kunnassa olimme 2012 tilanteessa, jossa 9 % suuruinen menokasvu ja tulokasvun pysähtyminen vei sekä vuosikatteen että tuloksen alijäämäiseksi. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä vuosikate on nyt 3,5 m€ plussalla ja tilikauden tulos 830.000 € ylijäämäinen. Menokasvumme on käytännössä nollattu kahdeksi vuodeksi. Keinoina eivät ole olleet kokonaisulkoistus, irtisanomiset tai lomautukset, vaikka henkilöstömäärämme ja palkkamenomme ovat laskeneet vuodesta 2010 alkaen. Samalla myös sairauslomien määrä on vähentynyt.

Hämeenkyrössä emme ole keskittyneet hallinnon uudistamiseen, vaan palveluiden ja niiden tuottavuuden kehittämiseen. Tekesin tukeman Liideri-ohjelman avulla olemme lähteneet toteuttamaan palveluiden uudistamista henkilöstön ja esimiesten kanssa. Pysyvien muutosten aikaansaaminen vaatii nykyisten toimintatapojen uudelleen arviointia ja sen voi tehdä vain tekijöiden eli henkilöstön kanssa. Ensimmäinen vuosi korjasi taloustilannetta ja toinen vuosi käänsi sen jo ylijäämäiseksi. Helmikuussa meillä oli jo mahdollisuus esitellä työmme tuloksia Hyvän työelämän messuilla, jotka tullaan järjestämään myös ensi vuonna. Tohtori Kari Neilimo kannusti äskettäin johtajaseminaarissa ideoimaan uutta, tuotteistamaan ideat ja viemään ne käytäntöön. Kuinka ollakaan, Hämeenkyrössä me olemme jo viime vuonna siirtyneet ideoinnista palveluiden tuotekehitykseen, joita seuraavaksi viemme käytäntöön. Henkilöstön uusi innostus näkyy kehittäjien blogista hameenkyro.blogspot.fi. Kari Neilimo totesi samassa johdon seminaarissa, että ihmisten kanssa tehtävässä työssä ei suurtuotannon skaalaedut toteudu. Juuri siksi kehittämistä pitää tehdä juuri nyt ja yhdessä tekijöiden kanssa. On varmasti palveluita, joissa kuntaa suurempi järjestäjä on perusteltua mutta tätä keskustelua erityyppisistä palveluista ei sote-uudistuksen yhteydessä käyty lainkaan.

Hämeenkyrössä hallinnollisen sote-uudistuksen viivästyminen ei ole haitta, vaan mahdollisuus jatkaa juuri sitä omaa työtä, jota uudet ”leveät hartiat” eivät olisi tulleet yhtään paremmin toteuttamaan. Monien kuntien tekemä kokonaisulkoistus ei ole taikatemppu, vaan se perustuu siihen, että uusi yksityinen toimija tulee kehittämään paikallista peruspalvelua tuottavammaksi, vaikuttavammaksi ja paremmin johdetuksi ja saa pysäytettyä kohtuuttoman menokasvun. Mikä estää kuntia tekemästä sitä itse, ei ainakaan perustuslaki ja kunnallinen itsehallinto!

 

Antero Alenius

Kunnanjohtaja

Hämeenkyrön kunta

Sunnuntaista runoryhmää Kotorinnekodilla

Hämeenkyrön Hyvä Työelämä -messut 2015

Loistava tunnelma, hienoja puheita, hienoja kehittäjiä. Perinteeksikö?