perjantai 30. heinäkuuta 2021

Kulttuurien yhdistäminen, askel rasismivapaampaan yhteiskuntaan?

 (MMK-KESÄKURSSI/2021)


Ennakkoluulot ja niiden taakse kätkeytyminen voi olla tahatonta tai tahallista, joka tapauksessa uskomme, että siihen on helppo sortua silloin kun ei ole omakohtaista kokemusta. Vieraaseen, omasta kulttuurista poikkeavaan voi automaattisesti suhtautua negatiivisesti, se kun on outoa ja tuntematonta. Lähdimme pohtimaan eri kulttuurien yhteentörmäystä ja sitä kautta syrjinnän ja rasismin ehkäisemisen mahdollisuuksia. 

 

Uskomme, että asiassa kuin asiassa omakohtainen kokemus ja tutustuminen aiheeseen vähentää ennakkoluuloja ja voi jopa muuttaa asenteita. Teimme opintokäyntimme Satakunnan monikulttuuriyhdistykseen ja haastattelimme aiheen tiimoilta keskuksen toiminnanjohtajaa Maija Aaltoa. Kysyessämme heidän keinojaan rasismin ehkäisemisessä, kertoi Aalto heidän koko työnsä perustuvan eri kulttuurien tietojen jakamiseen puolin ja toisin. Hän painotti myös sitä, miten erilaisuuden hyväksyminen on helpompaa, kun asia on tuttua. Yhdistyksen jäsenistä 25% on suomalaisia, merkittävä käytännön tapa edistää kulttuurien yhdistämistä on esimerkiksi tutustuttaa suomalaista kulttuuria maahanmuuttajille. Näin he osaavat toimia paremmin ja ymmärrys lisääntyy. Kun ihmiset pääsevät kohtaamaan toisiaan erilaisine taustoineen tullaan usein huomaamaan, että kaikilla meillä on samanlaisia ajatuksia ja juttuja elämässä, Aalto toteaa. 

 

Satakunnan monikulttuuriyhdistys on suomalaisten ja maahanmuuttajien kanssa yhdessä perustama yhdistys, jonka tavoitteena on yhdistää ihmisiä ja jakaa kulttuuritieto. Kyseessä on kohtaamispaikka, jossa on tarjolla paljon erilaista toimintaa. Fyysisesti monikulttuurikeskus sijaistee Porissa, Yhteisötalo Otavassa. Kävijämäärien perusteella, 15-16 000 vuodessa (ennen koronaa) ja toiminnan sisällön kannalta monikulttuurikeskus ansaitsee paikkansa Porissa.  

Monikulttuuriyhdistys tarjotaa muunmuassa erilaisia kerhoja, kuten keskustelukerhoja ja perhekerhoja. Oli hienoa kuulla, miten kerhojen avulla on syntynyt uusia ystävyyssuhteita. Lisäksi yhdistykseltä saa myös henkilökohtaista tukea. Oma Arvo-Chatissa, joka on osa Oma Arvo hanketta, voi kysyä ja keskustella nimettömänä arkaluontoisista asioita, joista voi muutoin olla vaikea puhua vieraassa kulttuurissa. Hanke on Satakunnan Monikulttuuriyhdistyksen hallinnoima ja sen tavoitteena on lisätä maahanmuuttajien tietoutta tasa-arvosta, itsemääräämisoikeudesta ja lisätä maahanmuuttajien sosiaalista osallisuutta (https://monikulttuuriyhdistys.fi/oma-arvo-hanke-2020-2021).  

Vakuutuimme yhdistyksen toimintaperiaatteista. Vaikuttavuus rasismiin ennaltaehkäisevästi tuntuisi olevan merkityksellinen, jos ihmiset vain löytävät yhdistyksen toimien äärelle. 

 

Margarita Sakilayan-Latvala määrittelee luennollaan Rasismin seuraavasti; ”Rasismi on systeemi, jossa politiikka, institutionaaliset käytännöt, kulttuuri ja muut normit ylläpitävät rodullistettuja yhteiskunnallisia valta-asetelmia. Se on osa sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia järjestelmiä, joissa kaikki ovat osana.” (https://www.canva.com/design/DAEfBV7pi3M/9Esd7ydWldb-sXCellDcPQ/view?utm_content=DAEfBV7pi3M&utm_campaign=designshare&utm_medium=link&utm_source=publishsharelink) 

Jos tarkastellaan maahanmuuttajien eriarvoista asemaa ja sitä miten systeeminen rakenne rasismi on yhteiskunnassamme, on pakko ottaa esiin ajankohtainen poliittinen nosto; Kokoomuksen eduskuntaryhmä on esittänyt muutoksia maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaan, on ollut puhetta sosiaaliturvasta ja miten sitä pitäisi soveltaa eri tavalla maahanmuuttajiin kuin Suomessa pysyvästi asuvaan Suomen kansalaiseen (https://yle.fi/uutiset/3-12038202). Tällaisilla esiintuloilla on valtava merkitys juuri siinä, miten syvään me juurramme eriarvoista normia yhteiskunnassamme, poliitikot esimerkkinä. 

 

Kysyimme Aalolta, millaisia kokemuksia heidän asiakkaillaan on rasismista yhteiskunnassamme ja miten se heijastuu asiakkaisiin. Valitettavasti Aaltokin totesi, että ulkoisella hapituksella on merkitystä ja sillä mistä päin maailmaa tulee. Hän kertoi, että valtaosa tulee työn, opiskelun tai rakkauden perässä ja vain pieni osa on turvapaikanhakijoita. Silti meillä on liikkeitä, jotka näkevät juuri turvapaikanhakijat suurena joukkona jotain uhkaavaa yhteiskunnallemme. Toki näistä puhutaan mediassa paljon, eikä niinkään työperäisestä maahanmuutosta. Olisi hyvin tärkeää muistaa kohdatessaan ulkomaalaistaustaisen henkilön, että hänen tiensä Suomeen voi olla hyvin moninainen eikä ennakko-oletustemme mukainen. Aalon mukaan isoin haaste on kuitenkin se, että sisäistetään kaikki maahanmuutto negatiiviseksi ja kaikki lokeroidaan samaan lokeroon. 

Hän painotti myös sitä, miten merkitsevää maahanmuuttajalle on, se jos ja kun hänen taustastaan ollaan kiinnostuneita. Meidän, ei tarvitse tietää tai olettaa asioita vaan voimme avoimesti ja rehellisesti kysyä asioista ja heidän kotimaastaan. Näin pääsemme lähemmäs toisiamme ja huomaamme miten samanlaisia asioita sitä ihmisillä on maailman joka kolkassa. 

 

Maailman miltei joka kolkkaan pääsee myös tutustumaan Satakunnan monikulttuuriyhdistyksen järjestämässä Mu Pori o koko maailma tapahtumassa. Tapahtuman tavoitteena on, että kävijät pääsisivät kokemaan maailman ympärimatkan Porissa. (https://monikulttuuriyhdistys.fi/event/mu-poris-o-koko-maailma/) 

”Siellä on 20 eri kulttuuripistettä, on uspekistanilainen olohuone, kreikkalainen taverna, ollaan haluttu että kävijät pääsee kokemaan kulttuurin sen ominaisessa tilassa ettei ole pelkästään esittelypöytiä” Aalto toteaa. 

Juuri tällaisia tapahtumia tarvitaan, saadaan ne oudot ja ehkä arveluttavatkin kulttuurit lähemmäs ja tutuimmaksi. 

Uskomme siis, että tietosuutta lisäämällä ja uskaliaasti erilaisuutta kohtaamalla pystymme rikkomaan ennakkoluuloja ja normeja. Monikulttuurisuus on rikkaus ja kaiken takana on ihminen, jokainen meistä on yhtä arvokas. Jos tuomitsemisen sijaan oltaisiinkin uteliaita.  



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti